Oletko koskaan kuunnellut itseäsi ulkopuolisen silmin?
Tai oikeastaan ulkopuolisen korvin?
Suomalaiset ovat kovia valittamaan ja negatiivisia. Kiinnitetään huomiota siihen, mikä on huonosti.
Valitetaan vähän jokaisesta asiasta ja ihan koko ajan.
Unohdetaan asiat, jotka ovat hyvin ja joista voi olla kiitollinen.
Elämässä on paljon myös asioita, joihin meistä jokainen voi vaikuttaa itse.
On peiliin katsomisen paikka.
Ei kannata etsiä syyllisiä.
Kuinka poliitikot ovat syyllisiä, että meillä menee huonosti.
Kuinka opettajat eivät osaa opettaa.
Kuinka esimies ei osaa johtaa porukkaansa.
Kuinka kollega teki virheen, jota joudun aina korjaamaan.
Kuinka keli ei olekaan poutainen, kuten Pekka Pouta ennusti.
Kuinka kaupasta ei löydy juuri sitä tarjousta, jota tulin hakemaan.
Kuinka, nyt ylipäätään kaikki on huonosti.
Suomalaiset ovat sarjavalittajia. Sitä ei kuitenkaan voi yleistää, mutta valitettavasti näin usein on.
Entisellä työpaikallani muistan hyvin sarkastisen huumorin.
Olin palannut ensimmäiseltä äitiyslomaltani ja ihmettelin, miten koko työpaikan henki oli niin negatiivinen. Kyllä, Yt:t olivat juuri olleet, joka vaikutti ilmapiiriin.
Negatiivisuuden ilmapiirin päästessä valloilleen, sitä on mahdoton katkaista.
Ymmärrän, että asioista pitää valittaa ja erityisesti syyllisten etsiminen on ihan parasta!
Mitäpä jos näistä negatiivisista energioista osan käyttäisikin positiivisuuteen ja jokapäiväisten hyvien asioiden huomioimiseen.
Kuuntele itseäsi ja ympäristöäsi päivän, parin verran.
Kuutele tarkkaan, mitä keskustelut sisältävät.
Erityisherkälle tai ylipäätään herkälle ihmiselle, joka on tottunut reagoimaan ympäristön tunnemaailmaan, sarjavalittaminen on raskasta.
Negatiivinen ympäristö lisää negatiivisuutta.
Jatkuvat negatiivisuus johtaa vääjäämättä alakuloisuuteen ja masennukseen.
Kun ei näe hyviä asioita ja etsii aina syyllisiä omaan pahaan oloon, niin elämä ei helpotu.
Arkiset, ihan tavalliset asiat ovat parhaita positiivisuuden lähteitä.
Kun näet ympärilläsi hyvää, niin alat myös välittämään ympäristöösi hyvää ja positiivista ilmapiiriä.
Kun oppii myös nauramaan itselleen ja heittäytymään ja lyömään välillä ”läskiksi” kuten sanonta sanoo.
Katson välillä lauluohjelmaa All sång på Skansen.
Pistää miettimään eroa suomalaisten ja ruotsalaisten välillä.
Suomalaisten yhteislaulutilaisuudessa mikrofoni tullessa nenän eteen, suu menee suppuun ja posket punaisiksi. Ruotsalainen laulaa (osaa tai ei) aivan innolla, kun mikrofoni tuodaan ja nauttii tilanteesta.
EI, älkäähän nyt heti ajatelko, että tuo suosii ruotsalaisia. Ei ollenkaan, mutta ihailen heidän heittäytymiskykyään ja ”rohkeuttaan”.
Heillä on ABBA ja muitakin kansainvälisesti menestyneitä artisteja ja bändejä.
Mutta meillä on KÄÄRIJÄ, saadaan olla hänestä ylpeitä. Mielestäni on erittäin tervetullut ja sympaattinen tähti suomalaisille.
Otetaan vähän oppia naapureista.
Moni on sanonut ja on varmasti tottakin, että meidän sota-ajoista on niin vähän aikaa, että kannamme vielä tunnetaakkoja sota-ajoilta. Meidän vanhempamme ja isovanhemmat eivät taatusti ole päässeet helpolla ja paljon on tunteita jouduttu lakaisemaan maton alle.
Väitän, kun ottaa jokaiseen päivään positiivisuutta kokoaikaisen valittamisen ja negatiivisuuden sijaan, alkaa oma mieli myös kääntymään positiiviseen suuntaan.
Monessa asiassa on peiliin katsomisen paikka muiden syyttämisen sijaan.
Meillä suomessa on asiat hyvin, kun vaan opitaan olemaan kiitollisia ja näkemään hyvä ja tärkeät läheiset ihmiset ympärillä. Arvostetaan ja kuunnellaan vanhempien ihmisten viisaita neuvoja.
Ei moitita ja arvostella vaan pyritään arvostamaan ja uskomaan, että he ovat tehneet oman parhaansa. Ei tavoitella kuuta taivaalta, vaan nautitaan ihan normaaleista asioista.
Kyllä, tässä kirjoituksessa on varmasti myös ripaus huumoria mukana ja sille saa nauraa tai ainakin hieman hymähtää.
Iloa päivään ja positiivisia ajatuksia!
Viimeisimmät kommentit