Tunnistatko itsesi siitä, että päiväsi täyttyy rutiineista.

Jokainen päivä kulkee samalla kaavalla rutiinista toiseen.

Rutiinit pitävät arkea ja erityisesti sinua itseäsi ja läheisiäsi kasassa.

Kaikki toistuu samalla kaavalla arjessasi.

Onko tämä kuitenkaan hyvä asia?

Rutiinit tuovat turvan tunteen, mutta mitäpä jos niitä vähän rikkoisi?

Aloita pienistä askelista.

Kun kävelet aina saman lenkin, mitäpä jos poikkeat polulta?

Menetkin vähän eri reittiä ja näet lenkin varrella uusia näkymiä.

Jos käyt aina samalla kampaajalla, mitäpä jos vaihtaisit.

Koska tosiasia on, että kampaajasi jää joskus eläkkeelle ja joudut joka tapauksessa etsimään uuden.

Rutiinien rikkominen on tervettä. Se tuo uusia näkökulmia elämään ja sisältöä. Kun valitsetkin jonkin asian toisin, suojamuurisi hieman sortuu. Se on vain hyvää ja tervettä.

Myös aivot tykkäävät, kun teet asioita vähän toisella tavalla, saat hieman uusia tunteita elämään totuttujen tapojen muuttuessa.

Virheiden tekeminen.

Vältätkö viimeiseen asti virheiden tekemistä?

Tosin, jos toimit esimerkiksi kirurgin ammatissa tai muussa ehdottoman tarkassa työssä virheettömyys on avainasemassa.

Mikäli elämäsi koostuu pelkästä virheiden välttelystä tai siitä, että etsit henkilöä, joka teki virheen ja rakastat syyllisen löytämistä. 

Kehotan sinua suhtautumaan virheiden tekemiseen myös uudella näkökulmalla. Virheistä oppii, kukaan ei ole täydellinen. Kun tekee virheitä ja myöntää omat virheensä, niin elämä on oppimista ja hieman rennompaa. Mikäli hampaat irvessä vältät virheitä, etkä edes kysy apua keneltäkään, kun et ole ihan varma menikö joku tekeminen oikein. Melko stressaavaa. Mitäpä jos seuraavalla kerralla sallit itsellesi kysyä apua, tehdä virheen (ei sitä väkisin kannata tehdä, mikäli olet virheetön😊. 

Täydellisyys voi olla myös suojamuuri ja olen ymmärtänyt, että se onkin. Ainakin omalla kohdallani.

Kun et tee virheitä, ei tule sanomista! Kun et tee virheitä, niin sinua arvostetaan. Kun et tee virheitä, olet vähän näkymätön. hajuton ja mauton. Kun teet virheen, sinut nostetaan jalustalle ainakin selän takana puheissa! Sekös onkin ihan kamalaa!

Ota itsellesi haasteeksi rutiinien rikkominen (anna suojamuuriesi hieman horjua) ja virheiden salliminen ja niistä oppiminen.

Kun elämämme rutiinien sisältämää elämää ja vältämme virheettömyyttä, niin elämä on vähän tylsää ja samanlaista.

Kierrä lenkki uutta reittiä, kävele portaita ylös hissillä menemisen sijaan, käy aamulla saunassa illalla saunomisen sijaan, syö aamiainen ulkona reppuun pakatuista eväistä. Vaihtoehtoja muutokseen löytyy.

Salli itsellesi virheet. Ei niitä hakemalla kannata hakea, mutta älä pelkää niitä. 

Työuraltani yksi esimerkki minulla:

Aloin tekemään uudenlaisia töitä ja unohdin tai en oikeastaan tiennyt, mitä kaikkea minun piti tilata tilatessani tiettyjä laitteita asennusta varten. Tein samaa ja kaikki meni hyvin, kunnes asentajat vaihtuivat.

He soittivat minulle asennuksesta, että miksi täältä puuttuu näitä ja näitä laitteita? Minä hämmästyneenä, että en ole koskaan sellaisia tilannut mukaan. Selvisi, että aikaisemmilla asentajilla oli ollut ”taskut täynnä” tavaroita, joilla paikkasivat tilaukselta unohtuneet tavarat. Kun asentajat vaihtuivat, niin sain ymmärtää, että olin tehnyt jatkuvasti vajavaisia tilauksia, joita asentajat olivat korjailleet!

Mikäli he olisivat alun perin ilmoittaneet minulle toistuvista puutoksista tilauksissa, olisin jo oppinut tekemään ne oikein.

Mutta kun joka kerta paikkasivat tekemiseni, enhän siitä mitään oppinut. Vasta sitten kun asentajilla ei ollutkaan taskut täynnä lisälaitteita!

Eli, riko rutiineja, tee virheitä ja anna myös palautetta virheiden tekemiselle rakentavaan sävyyn ei syyttävään!

Saat varmasti paljon uutta sisältöä elämääsi!