Hengittäminen

Uupumukseni aikana olen monesti törmännyt normaaliin jokaisen ihmisen toimintaan, hengittämiseen.

Muista hengittää oikein, syvään ja rauhallisesti.

MITÄ?

Hengittäminen on ihmisen elinehto, voiko sen tehdä täysin väärin ja antaa keholle väärää viestiä?

Sitä olen ihmetellyt ja oivaltanut paljon asioita.

Hengittää voi täysin väärin. Voi antaa väärää viestiä keholle olotilastaan ja turhia hälytysmerkkejä, vaikka aina ei hätä olekaan.

Olen itse elänyt vuosia pintahengityksellä, syvään hengittämisen sijaan.

Mitä se viestii keholle?

Taistele tai pakene. Keho saa jatkuvasti viestiä stressi- ja hätätilasta.

Pahinta on, että asiaa ei edes ymmärrä, kunnes siihen alkaa kiinnittää enemmän huomiota.

Muistan jo nuorempana, ennen perhe-elämää.

Opiskelin ja tein töitä ja palautumisaikaa ei juuri jäänyt.

Kävin hierojalla ja pyörryin, kun veri alkoi kiertämään päässä jumien helpotuttua. Niskat oli hierottu, mutta päätä ei niinkään, niin lähti taju.

Päädyin toisen kokonaisvaltaisen hierojan pöydälle ja mitä hän sanoikaan:

”En ole koskaan nähnyt noin jäykkää ihmistä ja kireätä kroppaa”.

”Minkä sille voi, jos jännittää kehollaan”, hän jatkoi.

Itse en ollut asiaa tiedostanut ja minua pidettiin työpaikalla lehmän hermot omaavana työntekijänä, joka selvitti asian kuin asian ulkoisella tyyneydellä.

Sisällä kuitenkin kihelmöi ja jännitys ja ahdistus alkoivat pyrkimään ulos tai olivat pyrkineet jo pitkään.

Oireina aina pahemmaksi menevä hikoilu (johon ei auttanut mikään deodorantti), pinnallinen hengitys, jännitys ja ahdistustilat.

Nekin vaivasivat välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Oman toipumisen tiellä nyt kohta kuuden vuoden aikana olen sisäistänyt hengityksen merkityksen.

Hengittää pitää syvään ja rauhassa, mutta se ei ole todellakaan helppoa, kun on vuosia elänyt pintakaasulla.

Kun kiireen tuntu painaa ja stressi, yllätän itseni usein hengityksen nopeutumisesta. Keho saa stressi viestiä ja paikat menevät jumiin.

Yin-jooga on opettanut minulle hengittämistä ja rauhoittumista.

Lisäksi olen saanut edes hieman lisää kaivattua venymistä.

Stressiin hengitetty kroppa on kireä ja jäykkä.

Yksi opettajistani on minun ihana personal trainer Kirsi.

Hän muistuttaa minua hengityksen rauhoittamisesta kovissakin ponnistuksissa. Olen huomannut, että jo hänen näkeminen rauhoittaa mieleni ja hengitykseni.

Hengitys, jonka pitäisi olla automaattista, vaatiikin kokoaikaista tarkkailua ja huomion kiinnittämistä, että osaisi rauhoittua.

Yksi hyvä keino on luontoon meneminen!

Luonnon vihreys ja tasapainoisuus rauhoittaa jo mielen, kun pysähtyy katsomaan ympärilleen.

Lisäksi, kun seurana on koira, joka ei ole ihan niin vilkas lenkkeilijä, vaan osaa nauttia hetkestä.

Silloin omakin mieli rauhoittuu, kiitos Stellan!

Iloa viikkoon ja nautitaan viilenevistä aamuista ja illoista ja syksyn säistä!

Hengitetään rauhassa raikasta ilmaa ja syvään!