LIIKUNTA UUPUNEENA

Jaksanko ja uskallanko enää ollenkaan hikiliikuntaa?

Tätä mietin usein ja varsinkin taustani vuoksi, kun treenasin kovaa ja sain Tia kohtauksen toukokuussa 2015.

Sen jälkeen olin hetken liikkumatta kovaa.

Kuitenkin ennen uupumisen toteamista eli välillä toukokuu- elokuu 2015 liikuin välillä kovaakin.

En kuukauteen, sillä se oli kiellettyä.

Mutta sen jälkeen toki tunnollisena urheilijana.

Lähdin lenkille tuttuun metsään.

Pääsin metsään saakka, eikä juoksu sujunut sitten ollenkaan, mutta juoksin kuitenkin.

Metsässä kaaduin yhtäkkiä ihan ilman minkäänlaista estettä,  johon olisin kompastunut.

Löin kuitenkin polveni verille. 

Kanssalenkkeilijä, jonka ohi olin juuri juossut pysähtyi ja kysyi: Onko kaikki hyvin?

Kiitos kysymästä, kaikki oli hyvin ja minä vähän nolona.

Jatkoin juoksuani, ehkä muutama sata metriä ja kaaduin uudelleen. Taas ihan ilman mitään syytä.

Silloin ymmärsin, että olen aivan liian väsynyt juostakseni, kun en edes pysy pystyssä.

Kävelin loppumatkan kotiin verta vuotavan polveni kanssa.

Silloin päätin, että ei lenkkiä.

Kun en kerran edes pysy pystyssä.

En lenkkeillyt pitkään, pitkään aikaan. Oikeastaan moneen vuoteen.

Liikunta on kuitenkin ollut minulle aina tärkeää. Oli vaikea luopua siitä, mutta ymmärsin että voin liikkua rauhallisemmin, kun keho on täysin stressaantunut.

Liikunnan lisääminen vain pahentaa tilannetta (hikiliikunnan).

Meni ehkä vuosi, jolloin kävelin, pyöräilin ja löysin rauhoittavan Yin-joogan.

Aina kuntoilleena, ei kunto laske kovin nopeasti. 

Mikäli laskee, se myös kohenee nopeasti. Olen onnellinen, että olen omaksunut aikoinani liikunnallisen elämän tavan.

Löysinkö hikiliikunnan uudelleen?

Löysin. Se kuitenkin kesti aikansa. Se kesti pari vuotta. 

Minä löysin ihanan Personal Trainerin Kirsin.

Ymmärrän, että kaikilla ei ole varaa siihen, mutta minulle se oli mahdollista ja päätin, että sijoitan sen rahan itseeni.

Kaikki liikunta tehdään ulkona, en halua salille, vaan ulos!

Pt Kirsillä on mukana mitä erilaisempia välineitä (parhaita ovat vesiämpärit ja valjaat, joissa minun pitää vetää ja hän pistää vastaan). 

Hän katsoo, että teen liikkeet oikein ja kannustaa minua. 

Luottaa kuntooni ja tehdään rankkoja liikkeitä. Ei päästä helpolla. Minä niin tykkään! 

Jo Kirsin näkeminen rauhoittaa mieleni ja luonto, jossa kaiken teemme.

Mikäli sinulla on lapsia, mene heidän kanssaan juoksemaan mäkiä ja rappusia.

Kerää joku kiva porukka ja menkää metsään juoksemaan rappusia tai mäkiä ja halailemaan puita ja ottamaan spurtteja. Siinä on hikiliikuntaa ja mikäli on omakotitalo, niin hikiliikunta tulee ihan omasta takaa, kun omaa pihaa hoitaa.

Mielestäni siivous on myös hyvää hikiliikuntaa ja monet arjen askareet.

Mikäli lapsesi harrastavat, niin heidän pelien katsominen ainakin nostaa sykkeen, mutta lihakset eivät varmaan siinä kasva.

Sopivasti palauttavaa liikuntaa ja hieman rehkimistä ja hikeä.

Kaikki tasapainossa ja joskus ei vaan jaksa. Anna itsesi myös levätä ja anna muidenkin levätä.

Mikäli rima on ollut korkealla, niin tässä kohtaa sitä on hyvä tarkistaa.

Liikunnan riemua sopivasti, ei pakkoliikuntaa.